Reishi (Ganoderma lucidum), eli lakkakääpä on puumainen sieni, jota on käytetty Itä-Aasian perinteisessä lääketieteessä yli 2 000 vuoden ajan. Perinteisesti lingzhi-nimellä tunnettu sieni on yhdistetty pitkäikäisyyteen, immuunijärjestelmän vastustuskykyyn sekä terveeseen ikääntymiseen.
Jos olet lukenut yleisen oppaan sieniin, Tiedätkin jo, että lakkakääpä (reishi) yhdistetään useimmiten immuunijärjestelmän toiminnan tukemiseen ja terveeseen ikääntymiseen. Monet näistä mahdollisista hyödyistä liittyvät sienen sisältämiin ainutlaatuisiin bioaktiivisiin yhdisteisiin, kuten polysakkarideihin, beetaglukaaineihin ja triterpeeneihin.
Miksi tutkijat ovat kiinnostuneita lakkakäävästä
Kuten monet lääkinnälliset sienet, myös lakkakääpä sisältää yhdisteitä, joilla on antioksidanttisia ja tulehdusreaktioita sääteleviä ominaisuuksia. Erityisen kiinnostavaksi sen tekee se, että erilaiset uutteet näyttävät vaikuttavan elimistössä hieman eri tavoin riippuen siitä, mitä yhdisteitä niihin on uutettu ja millä menetelmällä uute on valmistettu.
Kaksi yhdisteryhmää näyttävät olevan keskeisimpiä lakkakäävän vaikutusten kannalta: polysakkaridit ja triterpenoidit. Polysakkarideja, erityisesti beetaglukaaineja, on tutkittu eniten niiden immuunijärjestelmään kohdistuvien vaikutusten vuoksi, kun taas triterpenoidit yhdistetään useammin antioksidanttisiin ja tulehdusreaktioita sääteleviin ominaisuuksiin (1,2).
Tämä tarkoittaa, että lakkakääpä näyttää vaikuttavan sekä immuunijärjestelmän toimintaan että siihen, miten elimistö reagoi stressiin ja ikääntymiseen liittyviin muutoksiin.
Lakkakääpä ja immuunijärjestelmän terveys
Lakkakääpä näyttää vaikuttavan immuunijärjestelmään useiden eri mekanismien kautta. Esikliinisissä tutkimuksissa sen on havaittu tukevan T-lymfosyyttien, luonnollisten tappajasolujen (NK-solujen) ja dendriittisolujen aktivoitumista ja lisääntymistä. Nämä solutyypit osallistuvat sekä elimistön välittömään puolustukseen että pidempiaikaiseen, adaptiiviseen immuunivasteeseen (1).
Tämä on erityisen merkityksellistä ikääntymisen näkökulmasta. Immuunijärjestelmän toiminta heikkenee vähitellen iän myötä ilmiössä, jota kutsutaan immunosenesenssiksi eli ikääntymiseen liittyvä immuunipuolustuksen muuttuminen. Tähän liittyy lisääntynyt alttius infektioille, heikentynyt rokotevaste sekä kroonisen matala-asteisen tulehduksen lisääntyminen. Lakkakäävän sisältämät yhdisteet näyttävät vaikuttavan juuri niihin biologisiin reitteihin, joihin tämä ikääntymiseen liittyvä heikkeneminen kohdistuu.
Immuunisignaloinnin lisäksi lakkakääpää on tutkittu myös sen vaikutuksista oksidatiiviseen stressiin ja solujen ylläpitomekanismeihin. Sen triterpenoidifraktiolla on havaittu antioksidanttista ja tulehdusta säätelevää aktiivisuutta, joka liittyy siihen, miten elimistö hallitsee fysiologista stressiä, erityisesti mitokondrioiden toiminnan yhteydessä (2).
Mitä ihmisillä tehdyt tutkimukset osoittavat
Lakkakäävän osalta on saatavilla enemmän tutkimustietoa kuin monien muiden lääkesienien osalta, vaikka rajoituksia on edelleen.
Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa tutkimuksessa, johon osallistui 18–55-vuotiaita terveitä aikuisia, lakkakäävän beetaglukaanilisän käyttö 84 päivän ajan lisäsi useiden T-lymfosyyttipopulaatioiden sekä NK-solujen (luonnollisten tappajasolujen) määrää verrattuna lumeryhmään (3). Tutkijat ovat kiinnostuneita näistä muutoksista, koska ne saattavat kuvastaa immuunijärjestelmän toiminnan parempaa ylläpitämistä tilanteessa, jossa immuunivaste luonnollisesti heikkenee ikääntymisen myötä.
Erillisessä vuonna 2024 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että 2 grammaa lakkakäävän kuivauutetta päivittäin kahdeksan viikon ajan vaikutti ikääntyneiden naisten T-lymfosyyttien aktiivisuuteen (4). Tulokset viittaavat jälleen siihen, että lakkakäävällä saattaa olla merkitystä ikääntymiseen liittyvien immuunijärjestelmän muutosten kannalta.
Sydän- ja verisuoniterveyteen sekä aineenvaihdunnan terveyteen liittyvä tutkimus on myös rohkaisevaa, vaikka tulokset ovat edelleen vaihtelevia. Kontrolloidussa ihmisillä tehdyssä interventiotutkimuksessa, jossa käytettiin 1,44 g lakkakääpäuutetta päivittäin 12 viikon ajan, raportoitiin suotuisia muutoksia useissa veren rasva-arvoihin ja aineenvaihduntaan liittyvissä mittareissa (5), kun taas tuore systemaattinen katsaus ja meta-analyysi havaitsi vaikutusten olevan yleisesti ottaen positiiviseen suuntaan useiden sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen liittyvien lopputulosten osalta, huolimatta tutkimusten välisestä huomattavasta vaihtelusta (6).
Nämä löydökset viittaavat siihen, että lakkakääpä tukee sitä, miten elimistö reagoi stressiin, ikääntymiseen ja immuunijärjestelmää haastaviin tekijöihin. Ne korostavat myös sitä, miksi valmisteen koostumuksella on merkitystä lakkakääpävalmistetta valittaessa.
Lakkakääpä-ravintolisän valitseminen
Lakkakääpää käytetään useimmiten uutteen muodossa eikä kokonaisena sieninä.
Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa lakkakääpäuutteita on käytetty noin 1,4–5,4 gramman päiväannoksina riippuen uutteen tyypistä ja tutkimusasetelmasta. Immuunijärjestelmään keskittyneissä tutkimuksissa 2 grammaa kuivauutetta päivittäin kahdeksan viikon ajan sekä 5,4 grammaa polysakkaridiuutetta päivittäin 12 viikon ajan ovat osoittaneet mitattavia vaikutuksia immuunijärjestelmän biomarkkereihin (4,7). Kokonaisen kuivattun sienijauheen osalta tutkimuksissa käytetty annosalue on tyypillisesti 1,5–6 grammaa päivässä (1).
Tuotetta valittaessa kaksi tekijää on tärkeintä:
Standardointi: Valitse tuotteita, joissa ilmoitetaan beeta-glukaanin ja triterpenoidien pitoisuus pelkän kokonaispolysakkaridipitoisuuden sijaan, sillä juuri näitä yhdisteryhmiä on tutkittu eniten.
Johdonmukaisuus: Reishin vaikutukset näyttävät vahvistuvan vähitellen säännöllisen käytön myötä, minkä vuoksi säännöllinen käyttö on tärkeämpää kuin tarkka ajoitus.
Tutustu Augment Lifen lääkesienivalikoimaan, johon kuuluvat muun muassa Lakkakääpä (Reishi), Siiliorakas (Lion’s Mane) ja Pakurikääpä (Chaga).
Turvallisuusnäkökohdat
Lakkakääpä on tutkimuksissa käytetyillä annoksilla yleisesti hyvin siedetty. Yleisimmin raportoitu haittavaikutus on lievä ruoansulatuskanavan epämukavuus. Harvinaisissa tapauksissa erittäin suurten annosten tai pitkäaikaisen käytön yhteydessä on raportoitu maksa-arvojen kohoamista. Verenohennuslääkkeitä käyttävien tulee noudattaa varovaisuutta, sillä lakkakäävällä saattaa olla lieviä verihiutaleiden toimintaa vähentäviä vaikutuksia (1).
Kirjallisuuslähteet
- Wachtel-Galor S, Yuen J, Buswell JA, Benzie IFF. Ganoderma lucidum (Lingzhi or Reishi): A medicinal mushroom. In: Benzie IFF, Wachtel-Galor S, editors. Herbal Medicine: Biomolecular and Clinical Aspects. 2nd ed. CRC Press; 2011.
- Wu YL, Han F, Luan SS, et al. Triterpenoids from Ganoderma lucidum and their potential anti-inflammatory effects. Journal of Agricultural and Food Chemistry. 2019;67(18):5147–5158. DOI: 10.1021/acs.jafc.9b01195
- Chen SN, Nan FM, Liu MW, et al. Evaluation of immune modulation by β-1,3;1,6 D-glucan derived from Ganoderma lucidum in healthy adult volunteers: A randomised controlled trial. Foods. 2023;12(3):659. DOI: 10.3390/foods12030659
- Iser-Bem PN, et al. Ganoderma lucidum dry extract supplementation modulates T lymphocyte function in older women. British Journal of Nutrition. 2024;132(2):130–140. DOI: 10.1017/S0007114524001144
- Chu TT, Benzie IF, Lam CW, et al. Study of potential cardioprotective effects of Ganoderma lucidum (Lingzhi): results of a controlled human intervention trial. British Journal of Nutrition. 2012;107(7):1017–1027. DOI: 10.1017/S0007114511003795
- Jafari A, Mardani H, Mirzaei Fashtali Z, Arghavan B. The Nutritional Significance of Ganoderma lucidum on Human Health: A GRADE-Assessed Systematic Review and Meta-Analysis of Clinical Trials. Food Science & Nutrition. 2025;13(6):e70423. DOI: 10.1002/fsn3.70423
- Gao Y, et al. A phase I/II study of a Ganoderma lucidum extract (Ganopoly) in patients with advanced cancer. International Journal of Medicinal Mushrooms. 2002;4(3):207–214.
