Poimit puhelimen tarkistaaksesi kellonajan ja lasket sen takaisin alas ilman, että varsinaisesti tarkistit aikaa. Sana, jonka olet täysin varma tietäväsi, katoaa hetkellisesti mielestä. Luet saman sivun kahteen kertaan, eikä sisältö silti oikein rekisteröidy.
Nämä eivät välttämättä ole vain huonoja päiviä tai liikaa kahvia. Ne voivat heijastaa todellista biologista muutosta, erityisesti kahdessa proteiinissa, jotka ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta neurotieteessä: BDNF:ssä ja Klotho:ssa. Molempien tasot laskevat iän myötä. Molemmat korreloivat vahvasti sen kanssa, kuinka terävänä ajattelu säilyy. Ja molempiin vaikuttaa elämäntapa tavoilla, jotka ovat yllättävän hyvin dokumentoituja alalla, joka usein lupaa liikaa.
Mitä BDNF on?
Brain-Derived Neurotrophic Factor (BDNF) on proteiini, joka tukee hermosolujen selviytymistä ja kasvua sekä auttaa vahvistamaan niiden välisiä yhteyksiä. Tutkijat kutsuvat sitä joskus “aivojen lannoitteeksi”, mikä on hieman liioitteleva metafora, mutta ei täysin väärä.
Muistin kannalta keskeinen mekanismi on pitkäkestoinen voimistuminen (long-term potentiation): joka kerta kun hermorata aktivoituu, BDNF auttaa vahvistamaan kyseistä reittiä ja tekee siitä helpommin käytettävän tulevaisuudessa. Vähäisempi BDNF voi tarkoittaa heikompia hermoyhteyksiä, hitaampaa mieleen palauttamista ja sitä turhauttavaa tunnetta, että sana on “kielen päällä”, mutta ei löydy (1, 3).
BDNF:ää esiintyy erityisesti hippokampuksessa (muistin muodostus) ja prefrontaalisessa aivokuoressa (keskittyminen ja päätöksenteko) (2). Se säätelee myös serotoniinin, dopamiinin ja glutamaatin toimintaa, mikä osittain selittää, miksi mieliala ja kognitiivinen terävyys usein heikkenevät yhdessä eikä erillisinä ilmiöinä. Kliinisesti matalat BDNF-tasot liittyvät toistuvasti masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja Alzheimerin tautiin. Monet masennuslääkkeet näyttävät vaikuttavan osittain lisäämällä BDNF:ää, mikä on tehnyt siitä tärkeän kohteen psykiatrisessa tutkimuksessa (4, 5).
Meillä on myös laajempi artikkeli aiheesta Mitä on BDNF?, jos haluat syventyä lisää.
Mitä Klotho on?
Proteiini on nimetty Klotho-jumalattaren mukaan, joka kreikkalaisessa mytologiassa kehrää elämän lankaa – nimi, joka sattumalta kuvaa sen biologista roolia yllättävän hyvin.
Alkuperäinen eläinnäyttö oli selkeä: hiiret, joilta puuttuu Klotho-geeni, ikääntyvät poikkeuksellisen nopeasti. Niillä esiintyy elimellisiä vaurioita, luuston heikkenemistä ja kognitiivista rappeutumista jo muutamissa viikoissa. Kun toisille hiirille puolestaan lisätään Klothoa, ne elävät jopa 30 % pidempään ja säilyttävät kognitiivisen terävyytensä paremmin (6). Tämä on eläintutkimusta, eikä hiiri ole ihminen, mutta se teki proteiinin merkityksestä riittävän selkeän, jotta vakava ihmistutkimus käynnistyi.
Ihmisillä Klotho kiertää veressä ja aivo-selkäydinnesteessä, ja sitä tuottavat pääasiassa munuaiset ja aivot. Sen tehtävät ovat laajat: hermosolujen suojaaminen oksidatiiviselta vauriolta, kroonisen tulehduksen vaimentaminen, hermosäikeiden myeliinivaipan ylläpito sekä muistin konsolidaatioon liittyvien reseptorijärjestelmien tukeminen (7, 8, 9).
Kääntöpuoli on vähemmän rohkaiseva: Klotho-tasot laskevat tasaisesti iän myötä, ja matalammat tasot yhdistyvät johdonmukaisesti nopeampaan kognitiiviseen heikkenemiseen, suurempaan sydän- ja verisuonitautiriskiin sekä korkeampaan kokonaiskuolleisuuteen (7, 8). Se ei ole täydellinen ennustaja, mutta biologisena signaalina se on varsin informatiivinen.
Miten BDNF ja Klotho liittyvät toisiinsa
Ne eivät ole vain kaksi erillistä proteiinia, jotka sattuvat olemaan hyödyllisiä. Vuonna 2025 julkaistu tutkimus BMC Psychiatry -lehdessä mittasi Klothoa, BDNF:ää ja kahta muuta neurotrofista tekijää 48 miespuolisella kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla potilaalla sekä 48 terveellä kontrollilla ja testasi kognitiivista suorituskykyä Stroop-testillä (10).
Klotholla oli riippumaton yhteys lopputulokseen kaikkein vaativimmissa kognitiivisissa tehtävissä. BDNF puolestaan liittyi prosessointinopeuteen. Molemmat näyttivät toimivan osana yhteistä neuroplastisuuteen liittyvää verkostoa sen sijaan, että ne toimisivat erillisinä tekijöinä – tämä malli on toistunut myös muissa tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä, skitsofreniaa ja muita kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavia tiloja (10).
On tärkeää huomioida rajoitteet: tutkimus koski vain miehiä, otoskoot olivat pieniä ja Klotho mitattiin seerumista eikä aivo-selkäydinnesteestä. Laajempia ja monimuotoisempia tutkimuksia tarvitaan edelleen. Silti havaittu kuvio on linjassa sen kanssa, mihin muukin tutkimus on jo pidempään viitannut.
Mitä laajempi näyttö kertoo
Korkeammat BDNF-tasot liittyvät johdonmukaisesti parempaan muistiin, sanalliseen oppimiseen ja eksekutiiviseen eli toiminnanohjaukseen useissa ihmistutkimuksissa. Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi vahvisti, että BDNF toimii lähes reaaliaikaisena aivotoiminnan tilan mittarina kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä: tasot laskevat sairausjaksojen aikana ja nousevat remission aikana (5). Tämä on biologisesti merkittävä havainto, koska se viittaa siihen, ettei BDNF ole täysin geneettisesti tai iän myötä muuttumaton.
Klotho-proteiinin osalta 2 171 yhdysvaltalaisen 60–79-vuotiaan aineisto osoitti, että korkeammat kiertävät Klotho-tasot liittyivät parempaan suoriutumiseen useissa kognitiivisissa testeissä (11). KL-VS-niminen geenivariantti, joka lisää luonnollisesti Klotho-tuotantoa, on yhdistetty parempaan kognitiiviseen ikääntymiseen ja pienempään Alzheimerin taudin riskiin – myös henkilöillä, joilla on APOE4-riskigeeni (9, 12). Tämä on juuri sellainen havainto, joka herättää laajaa kiinnostusta.
Vuonna 2023 yksittäinen pieniannoksinen Klotho-injektio ikääntyneille reesusapinoille paransi muistia jo muutamassa tunnissa (13). UCSF:ssä on käynnissä nyt myös vaiheen 1 ihmistutkimus. Otoskoot ovat vielä pieniä ja apinamallien tulokset eivät aina siirry suoraan ihmisiin, mutta näyttölinja on ollut riittävän johdonmukainen, jotta se on houkutellut vakavaa tutkimusrahoitusta.
Mikä oikeasti vaikuttaa tasoihisi
Liikunta. Kyllä, taas kerran. Tiedämme.
Se on liikunta. Jos toivoit, että tämä osio olisi jotain muuta, pahoittelemme. Syy siihen, miksi se toistuu jatkuvasti, ei ole se, että tutkijoilta puuttuisi mielikuvitusta. Syy on se, että näyttö on niin johdonmukaisen vahvaa niin monissa eri lopputuloksissa, että sen pois jättäminen olisi oikeasti harhaanjohtavaa.
Erityisesti BDNF:n ja Klotho:n osalta vaikutus on poikkeuksellisen suora. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus osoitti, että sekä kohtalainen aerobinen liikunta että HIIT-harjoittelu nostivat plasman Klotho-tasoja merkittävästi 12 viikon aikana aiemmin liikkumattomilla keski-ikäisillä aikuisilla (14). BDNF:n osalta jo yksi aerobinen harjoituskerta voi nostaa tasoja hetkellisesti, ja säännöllinen harjoittelu nostaa perustasoa ajan myötä (1, 6). Jos tässä artikkelissa on yksi kohta, joka kannattaa oikeasti viedä käytäntöön, se on tämä – ei siksi, että se olisi helppo sanoa, vaan koska näyttö tukee sitä vahvemmin kuin mitään muuta.
Olemme vertailleet HIIT vs Zone 2 -harjoittelua pitkäikäisyysvaikutusten näkökulmasta, jos haluat apua sen arvioimiseen, kumpi kannattaa valita.
Ruokavalio
Korkea flavonoidien saanti marjoista, tummasta suklaasta ja vihreästä teestä on yhdistetty mitattaviin BDNF-tasojen nousuihin sekä kognitiivisiin parannuksiin kahdessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (16). Tämä on aidosti hyvä uutinen – eikä vain siksi, että tumma suklaa on mukana. Omega-3-lisä on nostanut seerumin BDNF-tasoja ja vähentänyt masennusoireiden vaikeusastetta vuoden 2025 kaksoissokkoutetussa kliinisessä tutkimuksessa (17). Klotho-proteiinin osalta ravintotiheä ruokavalio ja terve kehonpaino ennustavat johdonmukaisesti korkeampia tasoja, kun taas liiallinen rasvakudos on yhdistetty niiden laskuun (7, 8).
Lisää yksityiskohtia löytyy artikkeleistamme omega-3-rasvahapoista ja aivojen ikääntymisestä sekä optimaalisesta pitkäikäisyysravitsemuksesta.
Lisää yksityiskohtia löydät artikkeleistamme omega-3 ja aivojen ikääntyminen sekä optimaalinen ruokavalio pitkäikäisyyteen.
Pätkäpaasto
Pätkäpaasto lisää BDNF:ää eläinmalleissa solujen stressivasteisiin liittyvien reittien kautta ja varhainen ihmiskoedata viittaa samaan suuntaan (18). Näyttö on kuitenkin heikompaa kuin liikunnan tai ruokavalion osalta, joten sitä kannattaa pitää lupaavana mutta ei vielä vakiintuneena keinona. Autofagia ja pitkäikäisyys -artikkelimme käsittelee tarkemmin näitä solutason mekanismeja heille, jotka haluavat syventyä aiheeseen.
Uni ja stressi
Pitkittynyt univaje heikentää BDNF-tasoja. Pitkittynyt stressi puolestaan nostaa kortisolia, mikä lisää hermoston tulehduskuormaa ja vähentää aktiivisesti BDNF:n tuotantoa. Kumpikaan havainto ei ole yllättävä, mutta ne on silti tärkeä sanoa suoraan: se kognitiivinen sumu, joka toi sinut tänne, ei muodostu vain valveillaolon aikana tehdyistä valinnoista. Merkittävä osa aivojen korjaus- ja palautustyöstä tapahtuu yöllä ja se vaatii oikeat olosuhteet. 7–9 tunnin laadukas uni sekä käytännöllinen stressinhallinta eivät ole “pehmeitä elämäntapavinkkejä” artikkelin lopussa, vaan osa samaa biologista kokonaisuutta. Meillä on myös käytännön opas arjen stressin hallintaan, jos juuri tämä osa-alue tuntuu eniten kuormittavalta.
Johtopäätös
BDNF ja Klotho vähenevät iän myötä. Molemmat liittyvät vahvasti muistiin, prosessointinopeuteen ja kognitiiviseen kestävyyteen. Ja molempiin vaikuttavat tekijät ovat suurelta osin muokattavissa.
Vahvin näyttö osoittaa, että aerobinen liikunta on keskeisin yksittäinen vaikuttava tekijä ja että ruokavalion laatu, uni sekä stressinhallinta toimivat sitä tukevina tekijöinä. Tietyillä ravintolisillä, kuten omega-3 -rasvahapoilla ja Kurkumiinilla, on satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä BDNF-vaikutuksista (17, 19), ja niitä voidaan harkita osana kokonaisvaltaista elämäntapapohjaa.
Kognitiivinen ikääntyminen ei ole täysin ennalta määrätty kehityskulku. Tässä käsitelty biologinen näyttö viittaa siihen, että siihen voi – merkittävässä määrin – itse vaikuttaa.
Huomio aiemmista esimerkeistä: Tämän artikkelin alussa kuvatut kognitiiviset katkokset, hetkelliset tarkkaavaisuuden herpaantumiset, sanojen hakemisen vaikeus ja hidastunut prosessointinopeus voivat esiintyä missä iässä tahansa, eivätkä ne sellaisenaan ole merkki sairaudesta tai patologisesta tilasta. Niitä käytetään tässä tekstissä ainoastaan johdatuksena biologiseen keskusteluun, ei diagnostisina kriteereinä.
Lue lisää Augment Lifeltä
- Mitä on BDNF?
- Omega-3-rasvahappojen vaikutus aivojen ikääntymiseen
- Mikä on optimaalinen pitkäikäisyysruokavalio?
- Vaikuttavatko HIIT- ja Zone 2 -harjoitukset elinikään
- Autofagian merkitys terveydelle ja pitkäikäisyydelle
- Miten voimme selviytyä arjen stressistä?
Kirjallisuuslähteet
- Bathina S, Das UN. Brain-derived neurotrophic factor and its clinical implications. Arch Med Sci. 2015. doi: 10.5114/aoms.2015.56342
- Li S, Weinstein G, Zare H, et al. The genetics of circulating BDNF. Brain Commun. 2020. doi: 10.1093/braincomms/fcaa176
- Mora E, Portella MJ, Pinol-Ripoll G, et al. High BDNF serum levels and cognitive functioning in bipolar disorder. Eur Psychiatry. 2019. doi: 10.1016/j.eurpsy.2019.02.006
- Carniel BP, da Rocha NS. BDNF and inflammatory markers in depression. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry. 2021. doi: 10.1016/j.pnpbp.2020.110151
- Fernandes BS et al. BDNF as a state marker of mood episodes. J Psychiatr Res. 2011. doi: 10.1016/j.jpsychires.2011.03.002
- Kurosu H et al. Suppression of aging in mice by the hormone klotho. Science. 2005. doi: 10.1126/science.1112766
- Donate-Correa J et al. Pathobiology of the Klotho antiaging protein. Front Aging. 2022. doi: 10.3389/fragi.2022.931331
- Deng L et al. Serum klotho and cognitive performance in US adults. Front Aging Neurosci. 2023. doi: 10.3389/fnagi.2023.1053390
- Dubal DB et al. Klotho enhances cognition in mouse models. J Neurosci. 2015. doi: 10.1523/JNEUROSCI.5791-12.2015
- Celebi Z et al. Klotho, neurotrophic factors and cognition in bipolar disorder. BMC Psychiatry. 2025. doi: 10.1186/s12888-025-06469-0
- Deng L et al. Serum klotho and cognitive performance in US adults. Front Aging Neurosci. 2023. doi: 10.3389/fnagi.2023.1053390
- Belloy ME et al. Klotho-VS heterozygosity and Alzheimer risk. JAMA Neurol. 2020. doi: 10.1001/jamaneurol.2020.0414
- Castner SA et al. Longevity factor klotho enhances cognition in primates. Nat Aging. 2023. doi: 10.1038/s43587-023-00441-x
- Amaro-Gahete FJ et al. Exercise training increases plasma Klotho. J Sports Sci. 2019. doi: 10.1080/02640414.2019.1626048
- Pappolla A et al. Klotho as an emerging exerkine. Sci Rep. 2022. doi: 10.1038/s41598-022-22123-1
- Neshatdoust S et al. Flavonoids and BDNF cognitive improvements. Nutr Healthy Aging. 2016. doi: 10.3233/NHA-1615
- Gholipour D et al. Omega-3 supplementation increases BDNF. J Hum Nutr Diet. 2025. doi: 10.1111/jhn.70076
- Alkurd R et al. Intermittent fasting and BDNF levels. Medicina. 2024. doi: 10.3390/medicina60010191
- Sarraf P et al. Curcumin supplementation and serum BDNF. Nutr Res. 2019. doi: 10.1016/j.nutres.2019.05.001